keskiviikko 30. joulukuuta 2009

Remontti






Oi voi,
Kuinkakohan kauan tätäkin remppaa on puitu ja puhuttu.
Alkaa tulla uskonpuute, että tuleeko tästä koskaan mitään?!
No ruokailuhuoneen seinät näyttävät tällä hetkellä kutakuinkin
kuvien mukaiselta. Tänään vierähti taas parituntinen seinillä
kiipeillen ja lopputulos laihanlainen. Joku on edellisellä
kerralla hieman oikaissut = jättänyt pohjatyöt tekemättä ja
nyt se sitten kostautuu, kun tapetti ei irtoa ei sitten millään.

No tällä kertaa homma tehdäänkin sitten kunnolla!!!!
Tuleva värimaailma on vielä täysin avoin, mutta
eiköhän sitä senkin suhteen voisi pikkuhiljaa alkaa
tekemään päätöksiä??? Mustaa, ruskeaa, valkoista,
punaista, harmaata, vaikeaa.....

Meidän surkea joulukuusemmekin oli pakko ikuistaa.
Siellä se vielä toistaiseksi kököttää huoneen nurkassa
tapetinriekaleet oksillaan, vinossa, kuin puoliksi
sulanut lumiukko....

Niin ja sitten ne kuuluisat vaatekaapit!
Näistähän ei voi luopua... Koko remontti on
ollut vaarassa, koska näistä rumiluksista
on pitänyt vääntä isännän kanssa kättä...
Kun on pieni koti, pienet huoneet ja paljon tavaraa,
on säilytys ikuinen ongelma. Itse tykkään kuitenkin
pienistä siirreltävistä ratkaisuista, jotka
vaihtavat luontevasti huonetta aina tarpeen mukaan.
Nuo järkyttävät rumiluslaatikot eivät ole millään
lailla (helposti) siirreltävissä ja tekevät pienestä
huoneesta entistä pienemmän oloisen. En jaksa niistä
kuitenkaan enää taistella. Olen yrittänyt ehdottaa
erilaisia kompromisseja esim. niin että yläosa kaapeista
otettaisiin pois, mutta sekään ei käy!!!! Kaapit siis
pysyvät, mutta jollakin lailla ne tullaan uudistamaan.
Ainakin ovet maalataan ja vetimet vaihdetaan....
Äh, tulen pahalle tuulelle, kun vain ajattelenkin asiaa!

perjantai 11. joulukuuta 2009

Puikoissa







Tässä muutamia viimeaikaisia tekeleitä.
Niin on taas käsityöinnotus viemässä
mennessään, että kohta täytyy
varmaan asettaa itselle jokin aikaraja
siitä, että kuinka monta tuntia vuorokaudesta
SAA käyttää puikot viuhuen ja sohvalla
istuen....

Vihreä villatakki matkaa pukinkonttiin.
Samoin pinkit villasukat, jotka ovat
tällä hetkellä massatuotannossa ja joista
on jo tehty yksi ihka oikea tilauskin...

Tuo punainen tyyny on sitten se yksilö,
josta olen itse ylpeä. Sisätyyny on
ostettu IKEAsta, hinta 2,95€. Punainen
kangas on vanha t-paitani, joka oli
tarkoitus leikata kuteeksi, mutta
palvelee hyvin tässäkin käyttötarkoituksessa.
Koska minua on viimeaikoina vaivannut
omituinen kaappien tyhjennysvimma, jouduin
tämänkin tekeleen kohdalla todistelemaan
perheelleni, että kyseessä on todellakin aivan
oma t-paitani, eikä kenenkään muun!

"Virkattu" pääliosa on yksi ikuisuusprojekteista.
Itse palat on tehty virkkauslevyilla joskus 90-luvun
puolella. Palat on yhdistetty ja päätelty, joskus
2000-luvun alkupuolella. Voiko siis olla suurempaa
tunnetta, kuin nyt, kun tuo projekti on vihdoin
saatu päätökseensä!

torstai 3. joulukuuta 2009

Talvi?








Taisin tänä aamuna nukkua onneni ohi.
Ainakin siltä tuntuu, kun katselee
pihalle. Ihana auringonpaiste ja kuura
pihapuissa. Raikas kirpeä pikkupakkanen.
Olisi ollut täydellinen ulkoiluilma, mutta...
Minua väsytti. Kun perhe lähti töihin,
kouluun ja eskariin. Sammutin valot,
lukitsin oven ja kömmein lastenhuoneeseen
peiton alle takaisin nukkumaan. Herätä
en olisi tahtonut millään. Ollaan vaan
sykkyrällä pienessä pesässä ja nähdä
hassuja unia....

Ja niitä hassuja uniahan minä näinkin...
Ensiksi näin unta siitä, kuinka lastenhuoneen
katonrajasta alkoi tulvia vettä ja tapetit
tippuivat lattialle!!!! Onkohan tällä jotakin
tekemistä sen asian kanssa, kun toissailtana
esikoinen tuli vessasta ja totesi, että
vessa ei vedä!!! Niin tyypillistä, kello
yli yhdeksän illalla ja minä yksin lasten
kanssa kotona. Meillä nämä asiat menevät
aina juuri näin... Mitään kodinputkimiestä
tai vastaa ihmeainetta ei talostamme löydy.
Jos sellaista joskus onkin ostettu, niin
tarve on ollut todellinen ja aine on valutettu
samantien putkista alas. Sitä paitsi minulla
on jokin sellainen käsitys, että nuo aineet, joilla
putkia avataan, ei ole kuitenkaan tarkoitettu
vessanpytyn huoltamiseen??? En ainakaan muista
sitä koskaan pyttyyn tunkeneeni....

No sellanen kumipumppuhan niillä aina elokuvissa
on, jolla vessatukoksia poistavat... Elämä ei
kuitenkaan ole kuin elokuvissa, eikä minulla ole
kumipumppua, tai mikä lie vetkutinta.
Onneksi on netti, jota ilman tee se itse ihminen
ei oikeasti tänä päivänä voi tulla toimeen...
Netistä olen opiskellut, kuinka toimia, kun keittiön
hanasta pamahti venttiili. Netistä olen opiskellut
pesukoneen huoltoa, tuholaistorjuntaa, tapetointia jne..
Eli kaikkea mahdollista, mitä on milloinkin
vastassa ollut. Netistä löytyi ratkaisu tähänkin ongelmaan:

ohje 1. Kaada kattilallinen kuumaa vettä pyttyyn. Saattaa
kestää tunninkin verran, ennenkuin tukos helpottaa...
ohje 2. Kaada mitallinen pyykinpesuainetta pyttyyn!
Tein nämä molemmat, eikä mennyt kuin hetki, niin vessa
alkoi jälleen vetää. Loistavaa!

Tässä pieni tietoisku siitä, mitä olen oppinut:
1. Talouspaperi on tehty materiaalista, joka imee itseensä
kosteutta ja näin ollen esim. vessassa käytettynä tukkii
viemärin, koska turpoaa ja turpoaa, eikä hajoa millään!
2. WC-paperi on tehty massasta, joka hajoaa joutuessaan
veden kanssa kosketuksiin. Siksi on ERITTÄIN tärkeää, että
vessassa käytetään juuri WC-paperia, mutta!!!!!
HUOM! Unohtakaa ulkomaiset halpisvessapaperit, jota saa
esim. LIDListä. Nämä paperit ovat nimittäin myös osittain
tehty massasta, joka toimii juuri niin, kuin WC-paperi ei
saisi toimia, eli imevät vettä ja hajoavat heikosti!!!!

No tässä oli kaikki, mitä haluan kertoa tästä viemärin-
tukkeutumasta.....

Unista haluan kuitenkin kertoa vielä sen, että ahdistavan
vedenpaisumusunen jälkeen oli tietenkin sitten remontin
paikka. Oli käsittämätöntä, että meidän talostamme löytyi
kaksi lisähuonetta, joita emme olleet koskaan käyttäneet.
Bonuksena vielä saunaosasto.. Upeaa. Kyllä tämän jälkeen
pienet vedenpaisumukset unohtuivat ja oli ihana taas
vaihtaa huoneiden paikkaa, tavaroiden järjestystä ja
ostaa jotakin uutta. Nyt jokainen nainen varmasti ymmärtää,
miksi en halunnut tänään millään nousta ylös!!!

Yksi asia, josta haluan vielä mainita ennen, kuin ryhdyn
kiireellisesti valmistamaan perheelle päiväruokaa...
Koulun myyjäiset olivat sitten eilen ja talkoourakka
saatiin päätökseen. Mukana muutamia kuvia omista
aikaansaannoksistani. Nyt on vihdoin aika aloittaa oman
perheen joulun valmistelu. Joululaulukasetit ja cd ovat
mystisesti kadonneet, mutta ehkä nekin löytyvät, kun
pääsee käsiksi komeron pahvilaatikoihin, joissa lukee
kyljessä mustalla tussilla: JOULU!!!!

Joulukortteja on väkerretty jo muutama ja postimerkkejäkin
menin ostamaan 10kpl, joten ainakin tämän verran kortteja
tulisi myös lähettää. Suurin osa korteista kulkee kuitenkin
kädestä käteen. Lapsilla on vankkumaton usko minun
taiteilijanlahjoihini. Kannustus tuntuu hyvältä, mutta
itse tyydyn toteamaan, että korteista tuli ihan mukavia.
Kun ei oikeasti omista kovinkaan paljon taiteilijanlahjoja,
pitää taito korvata mielikuvituksella.. Tämä on motto,
jota mielelläni jakelen eteenpäin...

Bonuksena muutama ihana maisemakuva omalta pihamaalta.
Toivottavasti kovinkaan moni koululainen ei katsonut
ikkunasta ulos, kun pihamaalla hääräsin yöpaitaan ja
villatakkiin kääriytyneenä.. No sen kuulen varmasti
kohta, kun koululainen kotiutuu... Edessä on
tarkastuskäynti hammaslääkärillä ja illalla
pakasteiden nouto ja jakelu. Kyllä se taas tästä lähtee
tämäkin päivä!