Meidän koululainen ei aina ole
ollut maailman innokkain
askartelija ja piirtäjä.
Joskus lapsena jouduttiin jopa
käymään fysioterapeutilla, koska
kynän käyttö oli neuvolan mielestä heikkoa!
Ongelman ydin oli oman käsitykseni mukaan siinä,
ettei lapselle ollut kehittynyt selkeästi sitä
vahvempaa kättä, vaan poika käytti tasapuolisesti
molempia käsiään. Kun toinen väsyi, otettiin
käyttöön toinen käsi....
No enää näistä murheista on jäljellä vain
muistot. Kynän käyttö ei välttämättä ole
mitään huipputasoa, mutta, kun mielekäs
aihe löytyy, viihtyy koululainen kynä
kädessä tuntitolkulla. Koulutehtävien
jäljestä joudutaan kyllä edelleen aika ajoin
huomauttelemaan, mutta se lienee 9-vuotiaan
pojan ollessa kyseessä vähintäänkin normaalia?!
Tämä kuva on otettu perjantai-iltana n. klo 23:31.
Todellisuudessa kuvanottohetkellä on pilkkopimeää
ja ainoat valonlähteet ovat pöydällä oleva taskulamppu,
otsalamppu ja poliisin vilkkuvalo. Pikkuveli oli
nukahtanut jo aikapäiviä sitten, eikä huoneessa
voinut enää pitää valoa, joten koululainen ratkaisi
ongelman näin luovasti.
Koska taiteilija tarvitsee luodakseen myös ääntä,
tulvii kuulokkeista äänikirjan muodossa Baskervillen
koiran tarinaa. Tätä tarinaa puolestaan ei voi
kuunnella pikkuveljen kuullen sen sisältämien
väkivaltaisten kohtausten vuoksi....
Kuvassa on syntymässä TPS maalivahti
David Leggion muotokuva... Innostuksena
taiteelliselle työlle toimivat enon vanhat
jääkiekkoaiheiset piirustukset, jotka siihen
maailmanaikaan koskivat lähinnä TPS maalivahti
Jani Hurmetta...
Ihanaa, kun lapsi jaksaa innostua jostakin
aiheesta niin, että ajantaju häviää ja kaikki
ulkopuolinen unohtuu!
Ihana <3
VastaaPoista